Lähes yksityisopetusta agilityssa

Eilen oli oikeen luksusagilitytreenit! Meitä oli kaksi koirakkoa paikalla. Saatiin ruhtinaallisesti ohjausta ja pystyttiin todella keskittymään mm. ohjaukseen.

Aloitetaan vaikka kontakteista.. Viime viikollahan Rosi rynni puomilla ihan miten sattuu ja poikitti lopussa. (Puomin alastulo edelleen maassa) Tällä kertaa otettiin taas niin, että meidän kouluttaja toimi apuohjaajana ja pysäytti Rosin namilla kontaktille. Se sujui ja tehtiin niin, että hän enää osoitti maassa olevaa namia. Sekin sujui ja päätettiin nostaa puomin toinen pää pöydälle. Näin kun tehtiin kontaktit sujui ehkä paremmin kuin ikinä. Rosi ei aristellut yhtään, vaikka puomi olikin korkeammalla. Se teki tosi hienot pysähdykset kontaktille ja sai niistä oikeen kunnon namipalkankin. Ensi kerralla kokeillaan tehdä ilman apuohjaajaa, niin että asetan namin Rosin nähden puomin päähän maahan ja lähetän sen sitten puomille.

Otettiin treenin lopussa myös muutama puomin ylösmeno. Laitoin namin kontaktille vähän yli puoleen väliin, annoin käskyn "puomi" ja "koske" kun Rosi löysi/söi namin. Sujui hyvin. Ilmeisesti osa ei edes harjoittele ylösmenokontakteja, mutta meidän kouluttaja perusteli sitä niin, että koira oppii menemään tiukassaki paikassa puomille ja kontaktille, eikä voi loikata suoraan puoleen väliin. Kuulostaa järkevältä.

Kepit (edelleen verkoilla). Kouluttaja huomasi, ettei Rosi oikeen ymmärrä "kepit" käskyn merkitystä. Sanoin käskyn väärällä hetkellä (koira katsoi minuun, tai johonkin muualle) eikä siis osannut yhdistää sanaa keppeihin. Parin toiston jälkeen onnistuin ohjaamaan kädellä ja sanomaan käskysanan juuri oikeaan hetkeen ja silloin Rosi lähti kepeille oikein. Tässä täytyy siis jälleen ohjaajan harjoitella..

Rengasta otettiin keppien yhteydessä, jotta saataisiin kepeille menoon vauhtia. Se auttoi ihme kyllä hahmottamaan oikeaa käskytyshetkeä ja Rosikin meni kepeille puoli vahingossa sisään.

Sitten olikin aidoilla valssiharjoitusta. Edelleen sama kuvio, kuin viimeksi. Tosin lisänä putki, jonka jälkeen oli tarkoitus tehdä sama kuvio toisen suuntaan. Me ei päästy putkeen asti, kun omaan ohjauksen takia jouduttiin ottamaan monta toistoa jo pelkillä esteillä :) Hankalaa oli se etten alkuun luottanut siihen, että Rosi menee toisen esteen yli. Menin liikaa koiran mukana enkä sitten enää ehtinyt valssata ja ohjata koiraa seuraavalle estelle. Tehtiin sitten niin, että lähdin itse lähes Rosin vierestä ja jäin reilusti sen taakse. Näin ehdin valssaamaan ja ohjaamaan Rosin vielä viimeiselle esteelle. Muutama toisto tätä ja askeleet jäivät mieleen, jolloin koko muu ohjaus helpottui huomattavasti! Takaa leikkausta oli myös tarkoitus kokeilla, mutta se jäi ensi kertaan.

Treenikerrasta jäi mahtava fiilis. Rosi oli koko ajan kuulolla ja hallinnassa! Se oli lähes koko ajan vapaana hallissa, eikä yrittänyt kuin kerran livistää. Silloinkin se tuli kutsusta salamana takaisin. Näköjään toisten koirat on sille vielä niin suuri häiriö, ettei se pysty kunnolla keskittymään ja siksi se on ollut niin mahdoton välillä. Kun yrittää opettaa uutta asiaa ja toinen koirakko tekee vieressä, niin ei ihme jos koira ei keskity vaan tekeminen menee sijaistoiminnolle.. Viikonlopun ja eilisen jälkeen on koiraan paljon luottavaisempi olo. Seuraavalla kerralla en itse ehkä jännitä niin paljon pysyykö Rosi hallinnassa vai lähteekö koko touhu lapasesta -koirakin sen varmasti vaistoaa ja ehkä toivottavasti pysyy paremmin luona.

Niistä metsäjäljistä edelleen ehkä myöhemmin, blogin kirjoittaminen saa tältä erää jäädä!

Hazelmoor tapaaminen Valkeakoskella 24.7.

Viime lauantaina ajoin Rosin kanssa Valkeakoskelle tapaamaan kasvattajaa ja muita Hazelmoorilaisia koirineen. Ilma oli vähän tuulinen ja pilvinen, mutta eipähän ollut ainakaan liian kuuma.

Melkein samantien kun päästiin paikalle osallistuttiin juoksukilpailuun. Rosi ei ollut ihan nopeimmasta päästä, mutta ihan hauskaa oli joka tapauksessa!

Sen jälkeen käytiin tekemässä pellolle jäljet Eijan&Lucan sekä Lauran&Lempin&Tarun kanssa. Oli meidän osalta aika ex tempore päätös lähteä jäljestämään, joten ei ollut jälkiliinaa eikä purkkeja mukana.Tein Rosille tauon jälkeen taas lyhyen epämääräisen ja loivan kaarevan jäljen, jossa namia siellä täällä. Tuli pieni ojan ylityskin! Jäljet saivat vanheta hetken aikaa. Sain Eijalta Lucan jälkivaljaat lainaksi ja kokeiluun, kun välillä tuntuu että Rosia häiritsee jalkojen välistä kulkeva hihna.
Rosi teki yllättävän hyvää työtä, nosti päätään välillä, mutta jatkoi ihan kivasti taas nenän käyttöä. Ojan ylityksessä ei ollut mitään ongelmaa (olin tosin tallannut sitä vähän huolellisemmin..)
Muilta tuli vinkiksi antaa koiralle enemmän tilaa ja liinaa kun se jäljestää. Puhuttiin muutenkin keppien ja kulmien opettelusta, siitä kun koira hukkaa jäljen jne, tuli tarpeeseen nekin ohjeet. Itse sain lisää innostusta tähänkin hommaan ja ollaankin tehty tällä viikolla kolme metsäjälkeä!! Niistä myöhemmin lisää.

Iltapäivällä osallistuttiin agility kisaan, oli meidän 5. kerta agilitya koko elämässä ja ihan ensimmäinen rata! Kepit ja renkaan jätin suosiolla väliin, kun ne on vielä niin heikolla pohjalla. Meidän rata koostui siis vain putkesta ja aidoista. Omalla kohdalla ohjauksesta ei voi vielä edes puhua, mutta Rosi seurasi joka tapauksessa todella hienosti ja haki putken ihan loistavasti! Huomasi, että Rosi oli ihan innoissaan eikä sillä käynyt mielessäkään lähteä muualle juoksentelemaan. Jee!

Oli kiva nähdä Lucaa ja Unnaa ja vähän vertailla sisaruksia. Aika samanlaisia tapauksia vaikuttavat olevan :)

Kauhukakara agilityhallilla

Meillä tulee agilityhallilla kaikki hankaluudet mukavasti esiin. Ensinnäkin Rosi on niin täpinöissään, ettei se pysy yhtään kuulolla. Ekat puoli tuntia se vaan säheltää, se tunkee nokan joka paikkaan, kiskoo hihnassa, huutaa aina vähän toisille koirille ja ihan ylipäätään pyörii vimmattuna ympyrä. Se ei pysty keskittymään annettuihin tehtäviin ja tekee vähän miten sattuu.

Tänään meidän "kuriton koira" taidonnäyte oli (melko treenin alkuun tosiaan) se että, keppien päätteeksi Rosi palkkasi itseään kunniakierroksella hallia ympäri... Taas kaikui kutsut kuuroille korville. Sain sen aika nopeasti onneksi kiinni ja eikun koira samantien niskasta raahaten autoon. Hain se takaisin ja loppu ajan se oli sitten jo vähän nätimmin. Tuli silti vähän huonompi treeni sen jälkeen, kun en oikeen luottanut siihen, että se pysyy käskyn alla ja tuli tehtyä vähän vähemmän.

Kontaktit oli huonot. Rosilla oli ihan järjetön vauhti puomin päähän, vaikka yritinkin rauhoitella sitä hihnalla. Se johti vaan siihen, että Rosi poikitti tai teki muuta kummallista puomin päässä. Saatiin ehkä 2 onnistunutta kontaktia. Ei tehty kovin montaa, mutta silti.

Putki meni ihan hyvin. Se oli lähes "u"n muotoinen, eikä se ollut Rosille edelleenkään hankalaa. Tein lähetyksiä vähän kauempaa, jotta Rosi saisi itse hakea putken suuta. Pari kertaa kävi niin, että Rosi haki putken suun tosi hienosti, mutta pysähtyi sitten etujalat putkessa, takajalat ulkona miettimään, että olikohan tää nyt oikein :) Tätäkään ei tehty kuin ihan muutama toisto.

Kepit. Lähetin Rosin edelleen ihan keppien suulta. Se taisi vähän paremmin hahmottaa asian, kuin viime viikolla. Hidas se on silti tätä hoksaamaan. Opetuskeinossa taitaa olla jotain vikaa.. Täytyy muistaa ens kerralla vahvistaa sisäänmenoja pelkällä ekalla keppivälillä.

Rengasta otettiin noin 5 toistoa. Muutama niin, että houkuttelin Rosin läpi toiselta puolelta ja muutama niin, että lähetin Rosin renkaaseen seisomalla samalla puolella rengasta. Tein tarpeeksi helppoa, ettei se vaan olisi mennyt sivuilta läpi. Tällä kertaa ei mennyt.

Ja sitten oli hyppysarja. Näistä Rosi innostui ihan tosissaan! Tehtiin edelleen samaa kuviota, kuin viimeksi. (En jaksa selostaa uudelleen, enkä myöskään piirrellä kuvia, joten edellisestä postauksesta löytyy, jos jota kuta kiinnostaa) Harjoiteltiin tällä kertaa valssausta 2. ja 3. esteen välillä. Rosi teki hienoa työtä ja meni just sinne minne oma rintamasuunta osoitti. Harmi vaan omassa motoriikassa on vielä vähän puutteita, ettei viimeiselle esteelle päästy kuin kerran ;)

Muuten siis ihan mukiinmenevä kerta, kunhan vaan hallintapuoli olisi kunnossa..

Täytyy ottaa agilityyn sama neuvo, kuin mikä tokoleirillä saatiin. Että kaikki tekeminen lähtee vain Rosin omasta kontaktista, ei niin päin, että heiluttelen leluja ja houkuttelen sitä, kun se on kiinnostunut jostain muusta. Tässä kirjoitellessa tuntuu, että meidän hallintaongelma on juuri tuossa. Rosi on varmaankin niin tottunut siihen, että kyllä se omistaja sieltä aina perässä tulee. Muut koirat ei näe treenatessa muuta kuin omistajansa ja Rosi taas vähän toisinpäin. Kyllä se tekee, kun sitä huvittaa, eikä ole muutakaan kiinnostavaa lähettyvillä, mutta muussa tapauksessa.. Toisaalta se ei ole luonteeltaankaan maailman miellyttämishaluisin koira. Se tekee, jos siitä on itselle jotain hyötyä.

agiliitelyä ja reissaamista

Toissa torstain agility on jäänyt kommentoimatta, mutta jatketaan nyt sitten eilisen treenistä.

Aloitetaan nyt vaikka putkesta. Rosi tykkää putkesta! Se ei yhtään epäröinyt, vaikka putki oli melkein "U":na. Ensi kerralla voisi ottaa enemmän lähetyksiä vähän kauempaa ja vähän haastavammista kulmista, koska Rosi selvästi hakee nyt putkeen itsekin.

Kontaktit. Tehtiin taas maassa olevan puomin alastulolla. Meni ihan huippu hienosti! Tein nyt niin, että jätin Rosin istumaan puomin eteen, laitoin namin maahan puomin päähän ja lähetin Rosin puomille eri puolilta ja eri etäisyyksiltä. Se menee puomin jo aika reippaasti, mutta pysähtyi joka kerta nätisti takajalat puomilla syömään namin.

Kepit sen sijaan on Rosille jostain syystä hankalat. (Tehdään edelleen verkoilla)Se pujottelee ihan kivasti kyllä, mutta ei edelleenkään oikeen tajua mitä "kepit" tarkoittaa. Joudun lähettämään sen ihan keppien edestä ja todella auttamaan, että se hoksaa mennä sisään. Kokeiltiin ihan pelkkiä sisäänmenoja toisilla kepeillä, joissa ei ollut verkkoja ja se meni jo paremmin. Tätä täytyy vahvistaa vaan niin paljon kuin mahdollista.

Otettiin taas hyppyjä kolmen esteen sarjana. Näissä harjoituksissa hankalinta oli oma ohjaaminen. Mulle oli jotenkin hirveän hankala sisäistää miten päin ohjaan koiraa, jotta se jatkaisi oikeaan suuntaan. Kuvio oli yksinkertaisesti sanottuna vähän "u":n muotoinen. Kaksi estettä ensin suorassa linjassa ja sitten kolmas puolikaarena vasemmalle. Onnistuin ihan muutaman kerran vain ohjaamaan Rosin kolmannelle esteelle, niin että se oikeasti hyppäsikin sen. En osannut kääntää omaa kroppaa tarpeeksi ajoissa kolmannelle esteelle, joten Rosi jatkoi aina esteen ohi eteenpäin. Se menee jo nyt niin kovaa, etten ehdi ajatella! :D Ensi kerralla otetaan varmaan lähinnä sitä puolikaarta, jotta itselle jää kroppaan muistikuva liikkeestä. Tai pitäisi ehkä harjoitella sitä kotona ihan kuivaharjoitteluna.. ;)

Käydään joka kerralla aina jotain uuttakin läpi ja tällä kertaa oli rengas. Tein ensin niin, että jätin Rosin ihan renkaan eteen istumaan ja houkuttelin sen läpi. Tällä tekniikalla sujui, mutta kun otin ahneuksissa liikaa välimatkaa (metri) renkaaseen, niin Rosi menikin sivuilta läpi. Tätä saa jäädä myös vahvistelemaan ihan kunnolla, ettei se vaan opi, että jostain muualtakin kuin renkaasta pääsee läpi...

Toissa kerran treeneissä Rosi oli vähän ylivilkkaalla päällä ja piti meteliä, kun muita koiria palkattiin leluilla.. Se oikeen kyttäili muiden tekemisiä, mikä yllätti itsenikin, yleensä se ei ole juuri välittänyt muiden riekkumisista, kunhan vaan eivät ole ihan nokan alle tulleet. Eilen sitten osasin jo vähän ennakoida, eikä se pitänytkään meteliä oikeastaan yhtään. Toisaalta eilisessä treenissä ei ollut juurikaan odottelua, kun kaksi koirakkoa oli poissa.

Tänään käytiin päiväretkellä Tallinnassa ja Rosi oli mukana. Sitätulee otettua moneen paikkaan mukaan, kun sen kanssa on nykyään niin helppo kulkea missä vaan. Se pääsi (joutui) muutamaan kauppaankin kiertelemään, mutta se vaan käveli tyynesti perässä. Se on sen verran rautahermo, että se pistää maate, olipa ympärillä minkä verran hälinää tahansa ja myös osaa levätä kun tilaisuus tulee. Kun syötiin ulkona, Rosi nukkui pöydän alla ja laivassakin se lepäili ihan rauhassa, vaikka ympärillä oli vilinää. Sai kauheasti kehuja kanssa matkustajilta, kun se osasi olla niin hienosti :)

Tokoviikonloppu Valkeakoskella 3.-4.7.

On niin ihanat ilmat ollut, ettei koneen ääreen ole juuri tullut istuttua, nyt kuitenkin vähän päivitystä Australianpaimenkoirat ry:n tokoleiristä. Paikkana oli Valkeakosken kennelkerho ja kouluttajana Jessica Ristimäki.

Ennen varsinaista koulutusta käytiin läpi teoriaa, Jessica kertoi omista koulutusmetodeistaan niin pennun kuin aikuisemman koiran kanssa. Oli hirveen mielenkiintoista kuunneltavaa, tällaista pitäisi olla useamminkin!

Sitten päästiin tekemään. Kumpanakin päivänä oli aurinkoista ja kuuma. Pelkäsin vähän jaksaako Rosi tehdä yhtään mitään, mutta ihan hyvin jaksoi kuitenkin. Suurin osa koirakoista oli meitä aika paljon pidemmällä koulutuksessa, joten muita seuratessa näin ja kuulin monta ihan uutta asiaa. Saa nähdä kuinka kauan neuvot pysyy mielessä, kun ei varmaankaan vielä hetkeen oteta ruutua jne.

Me aloitettiin ihan leikkimisellä. Rosi kyllä leikkii, mutta ongelmana oli, etten osannut yhdistää leikin intoa ja virettä itse tekemiseen. Tähän auttoi ihan se, että otin lelun tavallaan vähitellen pois. Pidin pannasta kiinni ja vedin samalla lelua maata pitkin pois päin koirasta. Tästä lennosta koira sivulle ja seuraamaan, vire jäi päälle ja saatiin aikaa kivoja lyhyitä seuraamispätkiä. Sain vinkiksi olla itse leikkiessä koko ajan liikkeessä, saisin juosta Rosin kanssa enemmän ja ottaa vähän vähemmän vetoleikkejä, joista Rosi ei kuulemma ole yhtä innoissan. Itsehän en tällaistakaan ole tullut edes ajatelleeksi..

Tästä päästiinkin seuraavaan aiheeseen, eli seuraamiseen. Halusin Rosin pitävän kontaktin paremmin pitkilläkin suorilla. Pian kävi ilmi, että korjasin kontaktin tippumista liian vahvasti, mikä teki Rosista hieman passiivisen. Tässä siis ongelman ydin, välillä pitkäkin pätkät on sujuneet tosi hienosti, mutta kun olen joutunut korjaamaan paljon, koko seuraaminen on mennyt ihan pipariksi. Koko viikonlopun aikana ei otettukaan yhtäkään oikeasti pitkää pätkää, vaan tehtiin ihan lyhyitä seuraamisia. Aina jos kontakti tippui korjasin hihnalla, mutta todella kevyesti nykimällä, "ärsyttämällä" koiraa, kunnes se taas otti kontaktin -> palkka. Muutaman toiston jälkeen, ei tarvinnut kuin kerran huomauttaa ja Rosi korjasi. Opettelin siis itse korjaamaan oikein ja niin, että koira pystyi vielä huomauttamisen jälkeen jatkamaan annettua tehtävää, eikä niin, että koira passivoitui korjaamisesta. Tällä viikolla pari iltaa sitten, kun otin pari pätkää seuraamista en joutunut kertaakaan edes korjaamaan!

Uutena asiana otettiin liikkeestä seisomista. Tehtiin niin, että peruutin koirasta pois päin ja houkuttelin sitä tulemaan minua kohti. Jossain vaiheessa huusin käskyn "seiso" ja heitin samaan aikaan pallon koiran taakse. Tätä muutama toisto ja sitten sama, mutta käskyn jälkeen ihan sekunnin odotus -> koira seisahtuu ->pallo. Tätäkin ollaan kokeiltu ja hienosti sujui! Tästä kai jatketaan niin, että aikaa pidennetään ennen kuin pallo lentää ja jossain vaiheessa otan koiran sivulle ja tehdään sama siitä.

Kokeiltiin myös hyppyä toisena uutena asiana, mutta Rosi hyppäsi esteen ehkä yhden kerran ja muina kertoina se pääsi livistämään ja kiersi esteen. Rosi ei selvästi ymmärtänyt mitä siltä haetaan ja meni lukkoon, ja alkoi sijaistoimintana haistella maata jne. Jätettiin juttu sitten kokonaan, ettei se ihan kokoonaan menisi passiiviseksi. Tällaiset tilanteet on itselle vaikeita, en ole edes osannut ajatella sijaistoimintaa, vaikka se aina silloin tällöin on treeneissä tullut puheeksi. Nyt jälkeenpäin ajatellen seuraamiseen on liittynyt tätä haistelua, kun olen joutunut kauheasti korjaamaan.

Hallintakin tuli puheeksi, kun Rosi päätti viimeisessä treenissä lähteä moikkaamaan Aijan ja Ellin koiria, jotka olivat auringolta piilossa telttojen edessä kentän laidalla. Tällaisessa tilanteessa kuulemma kannattaa tehdä koiralle todella selväksi, ettei käytös ole toivottua. Sehän meillä on välillä ollutkin hankalaa, kun Rosi on innostunut vielä lisää äänen korottamisesta ym.

Koiran intoa ja kiinnostusta itseä kohtaan kannattaa lisätä olemalla itse passiivinen. Mitään ei tapahdu, jos koira ei itse ota kontaktia. Tämä oli meillä varmaan yleisesti ottaen paras neuvo koko viikonlopussa. Toivoisin, että Rosi tekisi enemmän töitä mulle, eikä toisin päin. Katotaan miten vaikuttaa Rosin töiden tekoon ;)

Lauantai-iltana oli ihana päästä päivän päätteeksi saunomaan ja uimaan. Teki hyvää auringossa seisomisen jälkeen päästä vähän viilentymään! Meillä oli muutenkin mahtava porukka koossa, ei ollut yhtään liian totista, vaan tosi rentoa ja hauskaa menoa :) Kiitos vaan kaikille siitä! Oli kiva myös huomata, että vaikka me ollaankin Rosin kanssa ihan alkumetreillä tokon suhteen, niin kaikki avuliaasti antoi neuvoja jos vaan kysyi ihan mistä tahansa asiasta. Sekin oli helpotus huomata, ettei kaikkien muidenkaan koirat välttämättä pyöri jaloissa, vaan ovat aika itsenäisiä. Välillä on alkanut epäilyttää, että mikä omassa koulutuksessa on vialla, kun Rosi ei ole sellainen "teen ihan mitä tahansa ikinä haluat ja hyppelen omistajaa vasten huomion toivossa" -tyyppi. Se tekee kyllä ja on innoissaan, muttei myöskään pelkää ottaa välimatkaa ja juoksentelee lelun kanssa mielummin vähän kauempana, kuin ihan jalkojen juuressa.

Viikonlopusta taas innostuneena tulee varmasti treenattua itsenäisestikin enemmän, vaikka koulutus onkin kesätauolla.

Edit. Kuvista kiitos Inka Häkkiselle!!

Agilitya

Viivellä tulee jälleen päivitys.. Tokoviikonlopulle teen erillisen postauksen, muuten tulee liian pitkät selostukset yhteen menoon :)

Viikko sitten torstaina alkoi agilityn alkeiskurssi. Ensimmäisellä kerralla otettiin putkea, keppejä ja kontakteja.

Putki oli Rosilla edelleen muistissa ja sitä otettiinkin samantien putki pitkänä suorana. Siinä ei ollut Rosille mitään ihmeellistä, joten tehtiin putken toiseen päähän loivaa kaarta. Sekään ei Rosin vauhtia hidastanut, joten seuraavalla kerralla (tänään) voisi varmaan laittaa putkea taas enemmän mutkalle. Rosilla oli putkessa jo sen verran vauhtia, että sai itsekin juosta, jotta ehti putken päähän palkkaamaan! Lähetyksessä olin vielä ihan koiran vieressä.

Keppejä tehtiin verkoilla. Ensimmäisellä yrityksellä Rosi hyppäsi verkon yli, kun pidin nami kättä liian korkealla. Loput yritykset meni kivasti, Rosi pyrki reippaasti eteenpäin, vaikka ei vielä pujotteluun varsinaista rytmiä löytänytkään.

Kontakteja alettiin harjoitella maassa makaavan puomin alastulon päällä. Rosi meni rohkeasti puomille, sehän nyt ei muutenkaan aristele uusi pintoja. Puomille ripoteltiin alkuun muutama nami ja kouluttaja oli puomin päässä namin kanssa palkkaamassa ja pysäyttämässä koiraa. Ideana siis, että koira jättää takajalat kontaktille, kunnes vapautan sen. Tälle on varmaan joku oma hieno terminsä, mutta itse en agilitysanastoa tunne yhtään!

Rosi oli aivan innoissaan, kun pääsi juoksemaan ja tekemään uusia juttuja. Putkeen se olisi mennyt joka kerta, kun sen ohi käveltiin.. :)

Tänään tosiaan illalla toinen kerta kurssia. Onneksi ollaan hallissa, ettei tarvitse tuolla sateessa kastua!