perjantai 27. maaliskuuta 2009

Matkalle


Tänään lähdetään Rosin kanssa kolmeksi viikoksi Itävaltaan. Jännittää kuinka matka sujuu. Kuljetushäkki on Rosille onneksi mieluinen paikka, se nukkuu ja järsii luita omassa "pesässään" ihan tyytyväisenä. Lentokentälläkin ollaan käyty pari kertaa, joten sekään ei ole enää ihan uusi paikka. Passi on hankittu ja jo valmiiksi pakattu. Royal caninia saa sieltäkin, eikä sitä tarvitse onneksi ottaa mukaan. Eläinkaupan kautta kipaistaa ennen kun päästään perille.

Enää omistajan henkinen puoli pitää saada kuntoon! Turhaan todennäköisesti huolehdin, Rosi on sen verran tasapainoinen, eikä turhia hermoile, että selviää matkasta varmaankin ihan hyvin. Ja perillä onkin sitten aivan ihanat ulkoilumaastot ja monta rapsuttajaa :)

tiistai 24. maaliskuuta 2009

Aussie tapaaminen

Lauantaina pidettiin pieni aussietapaaminen. Paikalla oli Helmi (Doing Comeback) ja Rosa (Tres Colores Rosalita) sekä Rocki (Riekonhovin Rock Star) ja Ronja (Riekonhovin Red Rosie?) Rosi edusti ainoana blue merlejä :)

Mentiin koirapuistoon, jossa koirat sai riekkua keskenään. Rosi ei oikeen tiennyt miten päin sen olisi pitänyt olla, kun oli niin monta uutta leikkikaveria. Se sitten lähinnä seuraili tapahtumia, eikä kauheasti itse osallistunut leikkiin. Ehkä ensi kerralla Rosikin uskaltaa mennä mukaan..

Rosilla on selvästi huonoja ja hyviä päiviä. Eilen se oli suoraan sanoen aika kamala, ei totellut ollenkaan ja oli niin levoton riiviö, että! Tänään se taas on totellut kuin unelma.. Eilen kävi mielessä jo ajatus, etten enää kyllä päästä sitä metsässä vapaaksi. Rosi käy tonkimassa sieltä kaikki jäniksen raadot, eikä sitten enää suostu tulemaan lähellekään, kun se luulee, että vien aarteen pois. Ei siinä muuten mitään, mutta kotiin lähtö venyy aina puolella tunnilla, kun yritän keksiä miten saan sen houkuteltua luokse. Tänään se kuitenkin tuli luokse oikeen kivasti, vaikka löysi jotain ihania aarteita välillä. (olen varmaan haudannut jo maahan suurimman osan raadoista, joten ehkä sieltä ei enää löytynyt mitään yhtä mehevää..)

Täytyypä muuten mainita, että Rosi oli melkein Helmen ja Rosan kokoinen jo nyt! Ne on molemmat tosin aika pieniä narttuja, mutta kuitenkin. Ei taida Rosi jäädä kovin pikkuiseksi..

perjantai 20. maaliskuuta 2009

Vakavaa ja vähemmän vakavaa koulutusta! :)

Keskiviikkona käytiin taas kouluttamassa kentällä. Ihan alkuun otettiin muutama ampuminen starttipyssyllä, kun monet sitä oli toivonut. (Koulutuksissa siis edelleen täysin eritasoisia ja -ikäisiä koiria) Me jäätiin Rosin kanssa kentän ulkopuolelle varmuuden vuoksi, kun en ihan tiennyt miten se ääneen reagoisi. Rosi ei tuntunut huomaavankaan koko pauketta, vaan tutkaili ja haisteli ympäristöä innokkaana. Nämä laukaukset oli (näin omin sanoin) "pk-tasoa", luonnetestissä laukaus on kuulemma vähän voimakkaampi..

Seuraamisessa ollaan nyt otettu yhtä askelta. Hienosti sujuu, onhan tuo silmiin tuijottelu Rosille niin luontaista muutenkin :) Eteen istumista jatketaan ja nyt uutena maahanmeno seisomisesta. Rosi on jo tajunnut jutun juonen, mutta retkahtaa edelleen helposti rentoilu-lonkka-asentoon. Tästä saan, kun ennen kelpasi myös ne vähemmän ryhdikkäät maahanmenot! Meidän lonkka-asento ei nimittäin ole ihan siitä lievimmästä päästä.. Välillä tuntuu, ettei tuolla koiralla ole luita ollenkaan, kun se makoilee jalat joka suuntaan sojottaen. Maahanmenosta Rosi osaa nousta perusasentoon ainakin suurimman osan ajasta.

Kaiken maailman hömppätemppuja opetellaan oikeiden liikkeiden ohessa. "Give me five" on oma lempparini, josta nyt menossa toinen osa, eli "give me ten". Erittäin hyödyttömiä, mutta todella hauskoja temppuja! Haaveena ja haasteena olisi saada tällainen ketju toteutettua: ensin ikään kuin uhkaisi Rosia ampumalla (käsi toimisi pyssynä) jolloin Rosi menisi maahan ja laittaisi tassut silmille, seuraavaksi kuuluisi "pam!" ja Rosi retkahtaisi "kuolleena" maahan. Näyttävä temppu olisi, kunhan sen saisi todella hyvään kuntoon. Itselle haaste saada ketjutettua kaikki kokonaisuudeksi, mutta samalla hyvää treenia, kun joutuu miettimään asioiden pilkkomista tarpeeksi pieniin osiin. Tällaista hulluttelua täällä! :D

Sisäsiisteys hallussa niin ja näin.. Tuntuu, että kuukausi sitten se oli paljon siistimpi kuin nyt. Osasi vähän pyytääkin ulos, jos kukaan ei tajunnut ovea avata. Mitä lie tapahtunut, kun takapakkia on tullut. Ehkä sitä jotenkin itse herpaantui tarkkailemaan ja aavistelemaan milloin ulos kannattaisi päästää ja siksi niitä vahinkoja on taas tullut.. Nyt vaan taas tehotarkkailu päälle.

sunnuntai 15. maaliskuuta 2009

Rosin arkea

Keskiviikkona käytiin taas treenailemassa uusia juttuja Rosin kanssa. Ensi kerralle harjoitellaan eteen istumista (suorana!) ja seuraamisen alkeita. Eteen istuminen edistyy kivasti, idea oli Rosilla jo hallussa, enää viilataan sitä suorassa istumista. Sekin sujuu nyt paremmin, pitää minun vaan muistaa seistä suorana, niin Rosikaan ei ala viettämään kumpaankaan suuntaan. Seuraamisessa ei olla vielä lähdetty liikkeelle, vaikka katsekontakti onkin jo hallussa paikallaaan ollessa. Keskiviikkona jatketaan.

Rosilta on lähtenyt edestä jo kaikki hampaat, suurin osa vaihtunutkin. Kulmahampaat on paikallaan, mutta ne heiluu. Eilen löysin lattialta jonkun takahampaan. Kauheasti suu näyttää kutiavan. Välillä Rosi uikuttaa tuskaisena ja yrittää tassuilla raapia kuonoa. Porkkanaa olen sille syöttänyt, kun luut ei oikeen nyt maistu. Käsiä ja jalkoja se yrittää purra aina kun vaan vähänkin sen tasolle laskeutuu. Ennen se ei purrut juuri ollenkaan, mutta nyt selkeesti kun hampaat kutiaa, niin tekisi kauheasti mieli kokeilla josko varpaat tai sormet helpottaisi kutinaa.

Rosi on alkanut ulkonaollessa ottaa lisää välimatkaa. Enää se ei pyöri jaloissa, vaan viipottaa välillä melko kaukanakin. Luoksetulokutsua Rosi onneksi tottelee edellee kivasti.

Hampaiden tarkistaminen ja muut toimenpiteet menee jo aika rutiinilla molemmilta, koiralta ja minulta! :)

Selkeästi huomaa, että ei Rosi enää ihan pikkupentunen ole. Se on levoton, jos sen kanssa ei tee kerran päivässä pitempää lenkkiä metsään tai muualle, jossa se saa juosta vapaana. Se on Rosista aivan ihanaa ja oikeen näkee kuinka se nauttii, kun saa spurtata ihan täysillä väistellen oksia ja puita. Lumesta se tykkää ihan kauheasti, välillä vaan pää näkyy kun se loikkaa ihan umpihankeen! Ihan se ei omassa vauhdissaan aina pysy mukana, vaan tömähtää suoraan jalkoihini, kun se tulee luokse.

Uusia kuvia en ole ottanut nyt vähään aikaan.. Kun vaan on seuraavan kerran kunnolla aurinkoinen päivä täytyy ottaa kamera esille. On vaan ollut niin harmaata, ettei kuvista olisi tullut mitään..

torstai 5. maaliskuuta 2009

Koulutusta

Kävimme eilen ensimmäistä kertaa Rosin kanssa ohjatussa koulutuksessa. Emme vielä alkaneet opetella mitään, vaan ohjaajat kävivät meitä läpi yksitellen, kyselivät tavoitteita, halusivät vähän nähdä ja kuulla mitä olemme tähän mennessä harjoitelleen jne, jotta voivat muodostaa sopivia ryhmiä. Ensi viikolle on läksynä opetella leikkimistä koiran kanssa, jota sitten alan käyttää palkkana koulutuskentällä. Namit eivät siellä oikeen tehonneet.. Tänään kokeilin palkata luoksetuloa leikillä, ja Rosi oli kyllä aivan innoissaan. Olen sitä aina silloin tällöin yrittänyt, mutta nyt se toimi paremmin, kun oli itselläkin joku käsitys miten sitä saalistusviettiä voi käyttää hyväksi.

Muutamat jo pidempään tokoilleet näyttivät meille uusille joitakin eri liikkeitä ja saivat sen näyttämään niin helpolta! Todellisuus taitaa olla jotain aivan muuta.. Kouluttajan mukaan Rosi ottaa tosi kivasti kontaktia. Tästä en viitsi ihan kokonaan kunniaa ottaa itselleni, koska Rosi on luonteeltaankin kiinnostunut, kontaktinhaluinen ja ahne! Nenänkäyttöäkin kehuivat, kun se heti kentälle päästyään rupesi etsimään muilta lumeen tippuneita nameja.. Tuleva jälkikoira? ;)

Olen aloittanut opettamaan noutoa. Aloitin naksuttamalla edes katseesta lelua päin, sitten nuuhkaisusta ja nyt olisi tavoitteena saada Rosi nostamaan lelu maasta. Tähän olenkin sitten jumahtanut, kun Rosi ei millään halua/ymmärrä sitä nostaa. Se koskee lelua kuonolla ja tassuilla, (seisoen, istuen, maaten) siirtelee sitä edes takaisin, katsoo minua epätoivoisena ja vinkuu, kun namia ei tipu. Tosin kokeilin tätä yhtenä aamuna ruokakupilla, jolloin se nosti lelun melkein samantien. Täytyy nähtävästi ajoittaa noudon harjoittelu ruoka-aikoihin..