Läheltä liippaa tilanteita..

Mistäs tässä aloittaisi..

Meillä on satanut täällä noin neljä viikkoa putkeen ja tossa vieressä virtaavan joen vesi on noussut useita metrejä. Rosi ei tätä oikeen ole tajunnut ja yhtenä päivänä juoksi tapansa mukaan juomaan suoraan joesta. Siinä kohdassa on melko jyrkkä pudotus jokeen, mutta lopussa kuitenkin vielä pieni kaistale rantaa ja siellä Rosi sitten usein käy. Noh, nyt vesi on niin korkealla, ettei rantakaistaletta ole enää ja Rosi hyppäsi vahingossa suoraan jokeen. Koiraa ei enää näkynyt missään, vaikka juostiinkin rantaa edes takaisin. Vähän ajan päästä se onneksi ilmestyi ihan toisesta suunnasta aivan litimärkänä. Oli ilmeisesti onnistunut kiipeämään joesta takaisin ylös. Olisi voinut käydä huonostikin, koska virta on nyt sen verran kova, että on lähes ihme, että se on päässyt sieltä ylös. Rosi ei tainnut oppia mitään, sillä se meinaa edelleen juosta samasta kohdasta alas..

Treeneissäki ollaan käyty ja ensi lauantaina mennään kokeilemaan onnea BH-kokeeseen. Vähän on itsellä sellainen olo, että tulipas hätiköityä, kun ilmoitettiin itsemme mukaan, mutta saa nyt nähdä.

Seuraamiset ja henkilöryhmä sujuu hyvin, istuminen, maahanmeno ja luoksetulo samaten. Mikään ei ole täydellistä ja kaikkea voi aina parantaa, mutta nämä me osataan, eikä niissä pitäisi olla mitään ihmeellistä. Kunhan vaan kentän laidalla kukaan ei syö mitään, niin Rosin mielenkiinto pysyy minussa ;)

Ainoa jännityksen aihe on se paikallaolo. Pelkään vähän, että Rosi säntää luokse, kun toista koiraa kutsutaan. Kotona tehdessä on se huono puoli, että ei ole koirahäiriötä. Tosin tänään aamulla, kun tehtiin ulkona paikalloloa aamuruoalla, ohi käveli joku mies kahden koiran kanssa. Treeni oli pakko lopettaa ennen, kun koirat oli ihan kohdalla, koska ruokakuppi oli maassa ja koirat vapaana. Rosi ei olisi enää ikinä suostunut pysymään paikallaan, jos toiset koirat olisi syönyt palkan nenän edestä.. Nojoo, heidän mentyä otin paikallaoloa vielä noin minuutin ennen kuin annoin kupin Rosille. Meidän paikallaolo on BH-kokeeseen kyllä vähän vielä kesken, tai ei ainakaan ole ihan varma liike. Aikakin on sen verran pitkä. Tavallaan tyhmää mennä kokoeilemaan kokeeseen pysyykö koira maassa vai ei, kun siellä ei voi korjata eikä palkata hyvästä suorituksesta. Eihän meillä sen suhteen olisi kyllä mikään kiire, mutta mennäänpä nyt joka tapauksessa katsomaan mitä tapahtuu.