Kapula, apua!

Vähän viiveellä tulee treenipäivitys, mutta olkoon..

Perjantaina siis kävästiin taas kouluttamassa. Viime viikolla päästiin ennätyksellisesti molempiin treeneihin, ihan hyvää tekee koiralle :)

Tehtiin seuraamiskaavio hihnassa ja ilman. Edelleen hihnaton versio on vähän väljä. Sinänsä hölmöä, koska ihan samalla tavalla se voisi hihnaseuruussakin ottaa välimatkaa, hihna on kuitenkin niin löysänä koko ajan.. Täyskäännöksissä Rosi ei ollut hereillä ja teinkin niitä sitten vähän enemmän. Loppu kohden alkoi sujua, kun palkkasin vain tiiviit käännökset.

Liikkeestä istuminen ja maahanmeno sujui molemmat tällä kertaa hyvin. Kummassakaan ei enää apuja.

Luoksetulo oli jälleen vauhdikas. Rosi tulee eteen ilman apuja, suurimmaksi osaksi suoraan. Ne harvat kerrat kun se ei tule suorana, se on vain ihan himpun verran vinossa, mutta eipä aleta yhtään lipsua tässä asiassa ;)

Paikallaolo... Kohta menee usko tähän liikkeeseen. Rosin piti maata sen aikaa, kun kouluttaja treenaa oman koiransa kanssa muutamia liikkeitä. Tahallaan kokeiltiin miten se reagoi, kun hän seuruuttaa koiraansa ihan läheltä, ottaa paljon luoksetuloja jne. Alkuun kaikki ok, Rosi haukahti molemmilla kerroilla, kun he ohittivat sen vierestä. Pysyi kuitenkin paikallaan, ei ollut liian ahdistavaa. Sen jälkeen ei olekaan paikallaolosta mitään positiivista sanottavaa. Joka kerta kun toista koira kutsuttiin, Rosi lähti myös tulemaan luokse. Lopulta se ei pysynyt maassa enää ollenkaan, innostui vaan kun korotin ääntä ja käskin takaisin maahan. Kotona se ei enää tee tällaista, mutta ilmeisesti kentällä on edelleen liikaa häiriötä. Sovittiin, että ensi kerralla laitetaan Rosi lyhyeen hihnaan maahan hakaseen kiinni: jos se yrittää nousta karjaisen "ei" ja hihna nykäisee samalla. Josko tajuaisi, että vaikka en olekaan ihan vieressä pystyn silti kieltämään..

Loppuun leikittiin kapulalla. Naksun avulla aloitettiin kapulan suussa pitäminen. Kotona ollaan jatkettu tätä, mutta Rosi tiputtaa kapulan lähes samantien. Naksuttelussa mulla on aina hankaluutena se, etten tiedä miten päästään seuraalle tasolle. Rosi osaa nyt ottaa kapulan kädestä suuhun ja pitää sitä ehkä sekunnin. Jos yritän vaatia enemmän se hätääntyy ja alkaa tarjota kaikkia muita temppuja, kun naksua ei yhtäkkiä kuulukaan. En oikeen tiedä pitäisikö tällaisissa tilanteissa vaan odottaa ja toivoa, että se yhtäkkiä ottaa kapulan suuhun ja pitää sitä pidempään? Toisaalta, jos näin pääsee käymään, enkä palkkaa pelkästä kapulan suuhun ottamisesta, se ei enää yritäkää koskea kapulaan, koska tästä ei naksua kuitenkaan tule. Miten sitten päästään kapulan suussa pitäisessä yhdestä sekunnista kahteen sekuntiin? Tätä on vaikea enää pilkkoa pienempään osaan, minkälainen välivaihe siihen väliin muka mahtuu? En viitisisi jäädä jankkaamaan samaa asiaa, ettei se kyllästy koko kapulaan.

"Nouto" on ollut meillä tähän asti ihan vapaamuotoinen, kunhan tavara on tullut joko käteen tai jalkojen juureen. Aion ottaa oikeaan noutoon kokonaan oman käskysanan ja siksi nyt aloitetaankin liike ihan alusta.