Edistystä!

Meillä on edelleen treenattu sitä suun tutkimista oikeen hartaudella. Jossain vaiheessa tuntui, että siitä tuli Rosille melkein leikki, niin kovasti se yritti aina purra sormia. Eilen vihdoin tapahtui suuri loikkaus parempaan suuntaan ja nyt saan nostella huulia ja koskea hampaita. Vielä täytyy tehdä hieman töitä, mutta jo tähänkin pääseminen on palkitsevaa. Kerkesin nimittäin jo pelätä, että teen jotain aivan väärin, kun mitään edistystä ei tapahtunut, vaan junnattiin samassa vaiheessa vaikka kuinka kauan.

Me ei mahduttu sille pentukurssille, jonne olisin halunnut, joten todennäköisesti aloitetaan koirakouluilu vasta maaliskuun alussa. Eipä se meitä nyt niin haittaa, meillä on vielä vaikka kuinka paljon opeteltavaa ihan kotona ja pihapiirissäkin.. Vapaanaolo sujuu nyt aika kivasti: Rosi malttaa tulla minun luokseni, kun kutsun sitä, vaikka pihalla olisi muitakin, joita se haluaisi mennä tervehtimään.

Yksinolo sujuu edelleen hienosti ja tässäkin kohtaa voi olla iloinen, että on jaksanut tehdä pohjatyön hyvin. Ei se koiran tavoille opettaminen ole loppujen lopuksi kovin vaikeaa, täytyy vain käyttää maalaisjärkeä ja olla kärsivällinen. Eikä ole yhtään pahitteeksi, että aussie on niin nopea oppimaan ;)

Eipä mikään kummoinen kuva, mutta huvittava, koska tuo harja on Rosin lemppari kiellettyjen tavaroiden listalta. Hyvin se nykyään siitä irrottaa, kun pyytää, mutta silti sitä on aina käytävä maistelemassa..