sunnuntai 12. syyskuuta 2010

2x agiliitoa

Torstaina oltiin toka vikaa kertaa Konalassa agilityssa. Aiheena oli tällä kertaa sylikäännökset. Se meni jostain kumman syystä omalta osaltakin ihan ok! Kouluttaja tosin sanoi mulle (taas kerran) treenin päätteeksi, että "ihan loistava koira sulla on, mutta kun et itse vaan osaa!" :D

Tehtiin ensin rataa ja sitten vähän lyhyempiä harjoituspätkiä, joissa oli mukana pituuseste, rengas ja pussi. Renkaan joudun vielä vetämään keskeltä, eikä se ole ihan maksikorkeudessakaan, mutta aika hyvin se lähti sujumaan. Pussi ja pituus sujuvat hienosti. (Ja vaikka viime postissa taisin kirjoittaa, pituus EI ollut viimeksi täys pitkänä. Neljä palaa siinä oli, mutta ei ihan niin leveänä, kuin kisoissa..) Otettiin myös pitkiä suoria, joissa oli aitoja+rengas tosi lyhyillä välimatkoilla, jotta koira oppisi sovittamaan askeleet esteiden väliin. Aluksi Rosi hyppi yli kaksi estettä kerrallaan, mutta tajusi pian jutun juonen.

Keppejä tehtiin myös pitkästä aikaa, tällä kertaa pelkillä ohjureilla. Huijattiin Rosia vähän keppien väleissä olevilla nameilla, jolloin se pujotteli, eikä karannut ohjureiden yli/ali. Loppua kohden Rosi alkoi selvästi hahmottamaan idean.

Torstain treeni oli todella antoisa, harjoitukset oli juuri sitä mitä me kaivattiinkin! Jäi todella hyvä fiilis ja saatiin sillä kerralla harjoituksista ihan maksimit irti. Päällimmäiseksi jäi mieleen taas se, että ohjaus pitää viedä loppuun saakka, koira pitää heittää esteelle. Toiseksi edelleen se rintamasuunta. Rosi kääntyy kas kummaa, vaikka kuinka tiukasti, kun vaan itse käännyn seuraavalle esteelle.. Eipä ole kovin ihmeellinen asia, mutta yllättävän vaikeaa käytännössä.

------

Tänään alkoi sitten AST:n treenit Puolarmetsän kentällä. Aloitus ei ollut niin lupaava. Harhailin ensin melkein 30min ihan kentän lähistöllä, kun en löytänyt perille. Treeni-intoa laimensi myös se, että koko treenin tihkutti vettä..

Niin tai näin, jaettiin ryhmä kahteen, maxit - mini/midit ja saatiin kaksi lyhyttä rataa tehtäväksi. Kouluttajat halusivat nähdä meidän tasoa, joten tehtiin radat vaan oman parhaan taitomme mukaan. Kepeillä ei ollut mitään verkkoja/ohjureita, tehtiin elämän ensimmäistä kertaa A ja puomi kokonaisuudessaan- lopputulos silti yllättävän positiivinen. En ala selostaa ratoja sen tarkemmin, en edelleenkään jaksa piirtää niitä koneelle.

Kepit meni ihan pieleen, en osaa vetää koiraa kädellä, eikä Rosi sen paremmin osaa seurata kättä kepeillä. Siitä ei sen enempää.

Puomilla vedin aluksi kädellä Rosia namin perässä, se seurasi, eikä ollut moksiskaan, vaikka kävikin aika korkealla. Toisella kerralla se lähti ihan itse juoksemaan puomia eteenpäin ja kontaktit siinä vähän kärsi. Kolmas yritys oli ihan ok, Rosi eteni rauhallisemmin, otti kontaktit oikein, mutta tuli pois puomilta ennen lupaa.

A oli aika samantapainen. Rosi ei aristellut estettä, kiipesi rohkeasti, otti kontaktit, muttei tässäkään odottanut lupaa jatkaa.

Kiintoisaa oli se, että ulkokentällä Rosi oli rauhallisempi odotellessa. (Eikö se tajunnut, että pääsee treenaamaan, kun oli uusi paikka, vai mistä johtuu?) Toisaalta uudessa paikassa Rosi ei ollut oikein kuulolla, vaan lähti muutamaankin otteeseen kesken radan juoksentelemaan ympäriinsä ja haistelemaan paikkaa.. Torstain treenipaikassa se ei tee sitä nimittäin enää ollenkaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti